Tietoyhteiskunta. Ketä kiinnostaa?

Helsingin Sanomien Sunnuntaisivuilla tänään:

Huonompi kuin Meksiko
Kehitysmaatkin menivät edelle, kun suomalainen tietoyhteiskunta lytättiin raportissa. Mikä täällä muka on niin surkeasti?

Mikko-Pekka Heikkinen, HELSINGIN SANOMAT

Suomalainen tietoyhteiskunta on takapajula.

Totuus selvisi, kun Elinkeinoelämän valtuuskunta julkisti raporttinsa Nykyaikaa etsimässä – Suomen digitaalinen tulevaisuus. Tutkija Teppo Turkin kirjoittamassa raportissa siteerataan esimerkiksi YK:n vertailua eri maiden julkishallinnon internetpalveluiden laadusta. Suomi on paremmuusjärjestyksessä sijalla 24, edellään muiden muassa Malta, Israel, Malesia, Viro ja Meksiko. Kaikki kunnia Meksikon internetpalveluille, mutta joka kymmenes meksikolainen ei osaa lukea eikä kirjoittaa.Teppo Turkin mielestä jokaiselle suomalaiselle pitäisi luoda nettiin niin sanottu kansalaisen kotisivu, jonka kautta asioitaisiin verottajan, terveysaseman, poliisin, kunnan, Kelan ja muidenkin viranomaisten kanssa. Kuten Tanskassa.

Kuulostaa hienolta, mutta kuinka synkässä digialhossa suomalaiset ihan oikeasti ovat? Pitääkö aivan kaikki saada verkosta?

Suomi ei ehkä ole maailman kärkimaa, mutta silti verkossa voi nykyään hoitaa pankki- ja sijoitusasiat, varata kirjaston kirjoja ja lomamatkoja, etsiä töitä, opiskella, viestiä sekunnissa minne vain, liittyä nettiyhteisöihin, ostaa matkalippuja, musiikkia tai tuhannen eri sortin tavaraa. Entä yhteydenpito viranomaisiin? Ainakin verottajan kanssa yhteydenpito sujuu niin hyvin, että kirjepostia tulee pyytämättä.

[…]

Raportin sivulla 18 Turkki kertoo, että joissain maissa kansalaiset voivat verkossa kommentoida lainsäädäntöhankkeita suoraan virkamiesten kanssa. Tällaista digiherkkua pitäisi siis saada meille.

Mutta hetkinen. Puhe on siis verkkokeskustelusta. Keskusteluryhmässä on aina vähintäänkin yksi hullu, joka pilaa ajatustenvaihdon kaikilta. Entä miten edistyy lainsäädäntötyö, jos valmisteleva virkamies joutuu lukemaan 27 000 kansalaiskommenttia? Eihän sellaiseen ole kenelläkään aikaa. […] Tähän asti työnjako on ollut se, että kansalainen äänestää ja päättäjä päättää.

Nyt kadunmiehelle tarjotaan roolia kaupunginviskaalin osa-aikaisena neuvonantajana. Kuka sitä oikeasti haluaa?

***

Toimittaja Heikkinen on kriittinen. Hänen mielestään asiat ovat Suomessa ihan hyvin, matkaliput ja pankkipalvelut saa netistä ja yhteydenpito verottajaan sujuu. “Miksi ihmeessä kaiken pitäisi olla verkossa”, hän kysyy. “Ei kai kukaan nyt oikeasti halua keskustella verkossa virkamiesten kanssa?”

Kaikki kunnia Heikkisen mielipiteelle. Hänellä on oikeus olla tietoyhteiskuntaänkyrä eikä hänen tarvitse olla kiinnostunut. Hän ei varmasti ole yksin. Jos Helsingin Sanomien verkkosivujen kyselyssä kysyttäisiin “Onko yhteiskunnan palveluiden vieminen verkkoon jo mennyt liian pitkälle”, luultavasti 70 prosenttia vastaajista vastaisi “kyllä”. Verkko on jotain käsittämätöntä, hahmotonta ja siksi pelottavaakin. Ei kai ne sulje meidän pankkikonttoria ja lähikauppaa ja tunge kaikkea sinne nettiin?

Onkohan tietoyhteiskunnan puolestapuhujien sanoma hukassa?

Tietoyhteiskunnasta on puhuttu jo niin pitkään, että se sanana on jo kärsinyt inflaation. Tietoyhteiskuntaa on edistetty, on laadittu raportteja ja tutkimuksia. Ja silti esimerkiksi sairaaloiden ja terveyskeskusten järjestelmät eivät edelleenkään seurustele keskenään. Paikkakunnalta toiselle muuttaessaan joutuu selvittämään oman terveyshistoriansa uudelle omalääkärilleen juurta jaksaen. Palveluiden saaminen verkkoon on oikeasti vasta alkutaipaleellaan emmekä me tavalliset ihmiset pysty kuvittelemaankaan, millaisia parannuksia ja helpotuksia meille on tulevaisuudessa luvassa.

Mielestäni toimittaja Heikkinen päästää itsensä vähän turhan helpolla. Kyseenalaistaa saa, mutta oma mielipide pitäisi pystyä häivyttämään taustalle. Ei ole hyvää journalismia päättää juttunsa lauseeseen “Kuka sitä oikeasti haluaa”.

Kriittisyys on helpompaa kuin tulevaisuuden puolustaminen ja hehkuttaminen.

One thought on “Tietoyhteiskunta. Ketä kiinnostaa?

  1. Voit olla oikeassa. Toivottavasti! Upposi sitten minuun täysillä! ;)Mutta Hesarin sunnuntaisivut on mielestäni väärä foorumi provosointiin. Provo toimisi esimerkiksi verkossa keskustelunavauksena, mutta tässä juttuformaatissa ei näemmä ole mahdollista edes kommentoida asiaa! (Juttua ei löydy maksuttomilta sivuilta ja tunnusten takana olevassa digilehdessä ei ole mahdollista kommentoida yksittäisiä juttuja.)Sitä paitsi oma mutu-tuntumani on, että sekä toimittajat että Hesarin lukijat ja verkkokeskustelijat ovat konservatiivisia ja suhtautuvat teknologiaan vähintäänkin epäluuloisesti (vrt. aiempi innovaatioblogaukseni). Siksi olisin taipuvainen uskomaan, että toimittaja on enempi vähempi tosissaan…

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s