Tiedotteiden kirjoittamisen vaikeudesta

INNOVATIIVISTEN HUIPPUALUEIDEN KESKITTYMIÄ STRATEGISEN HUIPPUOSAAMISEN KESKUSTEN RINNALLE?

IHAK-toimintamallilla voitaisiin kirjoittajien mukaan luoda koordinoidusti huippuluokan innovaatiojärjestelmän toimintatapoja Suomen alueilla. Erityisesti tarkoituksena olisi kehittää valittavien alueellisten kärkiteemojen ympärille toimintatavat globaalien arvoverkostojen kehittämiseksi, asiakastarpeiden ennakoimiseksi sekä informaatio- ja viestintäteknologian hyödyntämiseksi. Tavoitteena olisi myös edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.


Uutistoimituksiin tulvii tiedotteita. Valtavasti. Koska monessa toimituksessa on vielä käytössä muinaisjäänne nimeltä faksi, monet tiedotteet tulevat parhaimmillaan kahtena kappaleena, A4-saasteena ja sähköpostiviestinä.

Eräs toimituksellinen päivittäisrutiini onkin tiedotekasan penkominen ja merkityksellisten uutisaiheiden löytäminen tuoremehun lanseeraustilaisuuksien ja paikallisten menovinkkien seasta. Se on koko lailla tylsää puuhaa ja delete-nappi napsuu hyvin herkästi. Ellei otsikko vakuuta, harva viitsii avata koko viestiä. (Faksit menevät monessa toimituksessa käytännössä suoraan paperinkeräykseen, sillä niistä löytyvät kaksoiskappaleet sähköpostista.)

Jos toimittaja erehtyykin klikkaamaan viestin auki, luku-urakka tyssää useimmiten ensimmäiseen kappaleeseen. Kukaan uutistoimittaja ei jaksa lukea pelkkää myyntipuhetta tai käsittämätöntä korukieltä, jossa ei ole päätä eikä häntää – vaikka aihetta uutisointiin olisikin. Aika ja kärsivällisyys eivät riitä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA julkaisi mennäviikolla tiedotteen tuoreesta julkaisusta. Kun tiedotteesta karsii ylimääräisen innovaatiojargonin pois, paljastuu varsinainen uutinen: ETLAn mielestä Suomeen pitäisi perustaa uudenlainen alueellinen innovaatioverkosto, IHAK-ohjelma.

Eikö tämä olisi mitä herkullisin uutisaihe kriittiselle toimittajalle? Eikö tämä pitäisi kyseenalaistaa: tarvitsemmeko me jälleen uuden alueellisen innovaatiohimmelin, vaikka jo tällä hetkellä suurin osa Tekesin kehitysrahoista valuu maakuntiin? Onko IHAK-mallista oikeasti Suomen pelastajaksi? Onko tässä mitään tolkkua?

Mutta ei. Ainoa osuma Googlen mukaan löytyy High Tech Forumista.

Jos tiedotetta tarkastellaan vähän tarkemmin, käy ilmi, että täytyy olla syvällinen asianharrastaja, jos tekstistä meinaa saada käsityksen, mistä on kyse.

“Erityisesti tarkoituksena olisi kehittää valittavien alueellisten kärkiteemojen ympärille toimintatavat globaalien arvoverkostojen kehittämiseksi, asiakastarpeiden ennakoimiseksi sekä informaatio- ja viestintäteknologian hyödyntämiseksi.”

Voisiko joku kertoa, mitä tämä tarkoittaa? Globaali arvoverkko? Asiakastarpeet? Apua!

Jargonin lisäksi ongelmia löytyy jo otsikkotasolta: kuten jo aiemmin olen kirjoittanut, sana “innovaatio” aiheuttaa toimittajissa voimakasta allergiaa. Ei ihme, että tämä pikku uutinen on jäänyt pimentoon.

Tiedotteen pitää olla selvää suomen kieltä. Ilman kirjoitus- ja pilkkuvirheitä, sillä virheet syövät uskottavuuden hyvin tehokkaasti. Tiedotteen tulee olla lyhyt, yleensä yksi A4 riittää. Tiedotteen sisältämä uutinen pitää tarjoilla mahdollisimman houkuttelevasti.

Muuten on parempi jättää juttu kirjoittamatta. Tai ainakin lähettämättä.

(Esimerkkejä ei-niin-hyvistä – ja toki niistä paremmistakin – tiedotteista löytyy esimerkiksi Kauppalehden tiedotepalvelusta.)

One thought on “Tiedotteiden kirjoittamisen vaikeudesta

  1. Leonardo oli viisas mies. Lyhyesti ja selkeästi on yllättävän vaikea kirjoittaa. Helpompaa on laverrella ja jaaritella, jos ajatus ei ole omassakaan mielessä kristallinkirkkaana.@kati_sulin kirjoitti Twitterissä muutama päivä sitten: "Separation of user and professional life is interesting. We have cases of people writing articles they’d never read themselves."Tärkeintä on siis vain tuottaa tekstiä! Onnistuminen mitataan viivottimella!Ei ihme, ettei viestintäammattilaisten työtä oikein arvosteta.Vrt. esim. Kauppalehden juttu 22.3. Fortumin Carola Teir-Lehtisen erosta – ja etenkin ne kommentit!Keskustelusta poimittua: "Ei voi paljon turhempaa optiomultimiljonääriä olla kun tämä viestintäjohtaja" ja "Ainoastaan jokin HR-johtaja optio-miljönääri voisi olla suurempi turhake" [kuin viestintäjohtaja].Kauppalehti: http://bit.ly/b38955

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s