Kohti ongelmanratkaisujournalismia #elonmerkki

Maailma on mennyt yhä hullummaksi. Pirstaleisemmaksi. Kuka enää tietää, mikä on totta ja mikä ei. Painettu sanomalehti ja puoli yhdeksän uutiset eivät ole enää Totuus.

Uutisjournalismi on perinteisesti mässäillyt katastrofeilla ja syönyt pienempiä onnettomuuksia välipalaksi. Päivä toisensa jälkeen saamme silmilllemme onnettomuuksia ja ongelmia.

“Kun asiat menevät hyvin, eihän siinä ole mitään kerrottavaa”, Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Atte Jääskeläinen totesi Elonmerkki-seminaarin paneelikeskustelussa.

Niinpä. Myönteisyys on antiuutiskriteeri.

Jääskeläinen kuitenkin kertoi huomanneensa, että nykyisin ei ole tavatonta, että myös myönteisiä asioita tapahtuu yllättäen. Ja yllättävyys, äkillisyys, on yksi tärkeimmistä uutiskriteereistä. Esimerkiksi hän nostaa Rovion. Vihaisten lintujen voittokulku pääsi tapahtumaan aika yllättäen. Tai ainakin niin, että toimittajat eivät ole sitä huomanneet.

Jääskeläinen jatkoi, että tässä alkaa kyllä uutistoimijana olla kiinnostusta löytää jotain positiivistakin. Hän peräänkuulutti ratkaisujournalismia pelkkien ongelmien esittelyn sijaan.

Ongelmakeskeisyyteen tarttui myös Kauppalehden ulkoasupäällikkö Markus Frey puhuessaan lehtikonseptien ulkoasu-uudistuksesta (erillinen blogaus Freyn loistavasta esityksestä täällä). Hänellä oli aika vaikuttava esimerkki: Yhden maaliskuisen viikon aikana Kauppalehdessä esitettiin 66 ongelmaa ja 45 ratkaisua. Vertailun vuoksi: yhden huhtikuisen viikon aikana Bloomberg Business Weekissä esitettiin 2 ongelmaa, 21 ratkaisua. Helmikuisessa Fast Companyssa 0 ongelmaa, 17 ratkaisua. 

Ongelmia (sic) on jo otsikkotasolla.

Sen sijaan, että otsikoidaan “Geeniruoka pelottaa”, voitaisiin sanoa “Näin syöt oikein”. Tai “Yrityksissä tikittää aikapommi” voisi olla “Yrityksen valta kannattaa vaihtaa nyt”. Helppoa, kun sen hoksaa!

Twiittasin Jääskeläisen ratkaisujournalismikommentin ja sain siihen vastauksen: “Ratkaisujournalismia nopeammin yleistyy klikkienkalastelu ja pelottelujournalismi”.

Tämän voi itse kukin tarkistaa vaikkapa Amppareista.

Positiivista on kuitenkin se, että uutishuoneissa on jo herätty siihen, että jotain tarvitsisi tehdä toisin.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s